Tehokkuus on itsepetosta

Työaikoja pidennetään, koska jos 7,5 tuntia työtä päivässä on tuottanut tuloksen x, pitäisi kaiken lisäyksen yksinkertaisesti nostaa tulosta samalla kertoimella. Toimii hienosti Excelissä, heikommin ihmisissä. Asia, johon tässä uskotaan on, että työn tehokkuus pysyy samana. Yhteiskuntamme on jo osittain hyväksynyt sen, että työpaikalla tehdyt tunnit eivät korreloi menestykseen ja työntekijöille annetaan mahdollisuus työskennellä paikasta riippumatta, kun huomataan ettei työn tehokkuus laske. Tehokkuuden mittaus on jo parempi kuin pelkän työajan mittaus, mutta ei riittävä.

Tehokkuus on itse asiassa huono mittari menestykseen, koska sähköpostiakin voi lukea 8 tuntia päivässä tehokkaasti, tuottamatta käytännössä mitään. Tehokkuuden sijaan pitää mitata tuloksia. Tuloksien mittaus toimii, jos tiedät tulokset, joihin tähtäät. Niiden pitää myös olla oikeasti liiketoimintaasi edistäviä, eikä vain asioita, joita on kiva saavuttaa.

toinen-mielipide-pihkakoski-3

Oikeiden tulosten saavuttamiseen tarvitset oikeat mittarit. Jos myyjäsi tehtävä on tuoda lisää liikevaihtoa yritykseen, et voi määrittää mittariksi kuukausittaisten asiakastapaamisten määrää. Asiakastapaamiset saattavat olla pakollisia, jotta myyntiä saadaan aikaan, mutta tässä palkitset kokouspöydästä istumisesta etkä kaupasta. Vastaavasti, jos myyjän pitää parantaa asiakastyytväisyyttä, et voi palkita tätä vain jokaisesta kaupasta, vaan asiakassuhteen pysyvyydestä ja laadusta.

Mittarien pitää siis perustua oikeisiin tavoitteisiin ja konkreettisiin numeroilla mitattaviin tuloksiin. Pelottavan yksinkertaista pitkälle strukturoidussa bisneskulttuurissa on sanoa: ”Tavoite on kasvattaa kuukausittaista liikevaihtoa 10 000 euroa per myyjä. Toteuta parhaaksi näkemälläsi tavalla. Saat käyttöösi tarvitsemasi resurssit.” Uskomattoman yksinkertainen, selkeä ja vahva tavoite. Myös pelottava tavoitteen määrittäjälle, koska päästät ihmisen tekemään parhaaksi näkemällään tavalla eli joudut antamaan vapautta ja ehkä hieman rahaakin.

Vaikka tuloksien mittaaminen on parhaita tapoja mitata menestystä ja selkeyttää tavoitteita, on siinäkin haasteensa. Tulokset, joita tavoittelet, voivat olla täysin turhia. Jos yrityksen toiminnoista pitäisi poistaa kaikki ne, jotka eivät ole välttämättömiä, näkisimme hyvin paljon ketterämpiä ja menestyvämpiä yrityksiä Suomessa. Yritykset, jotka yrittävät samaan aikaan olla paras työpaikka, kovin kasvaja, pitää korkeimman asiakastyytyväisyyden ja kasvavan liikevaihdon, ovat kuin lapsi karkkikaupassa. Liikaa asioita, jotka vievät huomion ja kaikkea maistellaan vähän, kunnes mikään ei maita.

Vaihtoehtoisesti voit antaa yrityksen tavoitteeksi esimerkiksi kymmenen uuden pysyvän asiakkaan hankinnan kuukaudessa. Tämän mukana tulevat asiakastyytyväisyyden ylläpidon tarve selkeänä osana, josta myös seuraa kasvua yritykselle ja korkeampaa liikevaihtoa. Tällaisessa yrityksessä pitää myös työntekijöiden tyytyväisyyden olla korkea, jotta kasvumoottori toimii. Et tarvitse viittä eri tavoitetta. Yksi selkeä tavoite riittää.

Tiedä siis, mikä on tavoite ja miksi, mitä mitataan ja miten. Kun sinulla, yrityksellä ja henkilökunnalla on selkeä tavoite, oikein valitut ihmiset kyllä löytävät tarvittavan polun, siihen pääsemiseksi. Sellaisen joka voi olla parempi, kuin yksikään aiempi.

Jakoa
Juha Pihkakoski
Juha Pihkakoski

Juha on Aboadin toimitusjohtaja ja liiketoimintalähtöisen markkinoinnin sanansaattajana. Kansainvälisesti kokenut digitaalisen ja B2B-markkinoinnin tekijän kiinnostuksen kohteisiin kuuluu myös yrittäjyys ja moderni johtajuus.

5 Kommenttia
  • Ville Lintula
    Posted at 00:55h, 12 elokuun Vastaa

    Hyviä pointteja. Mutta olen joskus kuullut myös seuraavan määritelmän tehokkuudelle: ”Tehokkuus ei tarkoita sitä, että pitäisi tehdä enemmän. Vaan sitä kuinka saisi vähemmällä tekemisellä enemmän aikaan.” Tästä näkökulmasta katsottuna tehokkuus voi olla erittäin hyvä mittari. Varsinkin myynti- ja markkinointiorganisaatiolle. Vai mitä mieltä ollaan?

  • Marko Laukas
    Posted at 08:32h, 12 elokuun Vastaa

    Hyvä artikkeli. Tämän tarkoituksena on varmasti kiinnittää kaikkien huomio siihen oman yrityksen kehittämiseen ja miettimään omia konkreettisia tavoitteita ja mitattavia mittareita. Joka yrityksellä on omat tilanteensa ja kasvuvaiheensa jotka vaativat erilaisia mittareita. Artikkelissa todettiin hyvin se, ettei tavoite voi olla esim. lisätä asiakastapaamisia vaan konkreettisia asiakkaita. Myöskin yhtiölle pitäisi olla ihan sama, kuinka työntekijä tähän tavoitteeseen pääsee, kunhan vain pääsee. Eli vähäisempi työmäärä toimistolla voi näkyä esim lisääntyneenä vaikuttamisena ja lobbaamisella kentällä joka tuo tulosta sitten parempina (sitoutumisen aste) ja lisääntyneillä asiakkuuksilla.

    Villen kommentti on asian ytimessä. Tämä tuo väkisin myös mieleen säästyvät palkkamenot kun yhtiön myynti- ja markkinointiprosessi on automatisoitu ja hiottu toimivaksi. Silloin systeemissä ei ole turhia käytäntöjä vaan jokainen tietää tarkalleen mitä on tekemässä ja miksi.

  • Juha Pihkakoski
    Juha Pihkakoski
    Posted at 09:38h, 12 elokuun Vastaa

    Hyviä kommentteja! Hienoa, että kirvoittaa keskustelua. Se on tarkoituksenakin. Olen Ville yhtä mieltä tuosta, että tehokkuus on tärkeää, ettei resursseja hukata. Valitettavasti voidaan myös olla tehokkaita asioissa, joita ei välttämättä tarvitse tehdä ollenkaan, eivätkä ole tarkoituksenmukaisia esim. markkinoinnille tai myynnille. Näistä saa kuitenkin tuntemuksen, että paljon on tehty ja tehokkaasti.

    Saatetaan esimerkiksi toteuttaa toimenpiteitä, joita on aina toteutettu, mutta tehokkaammin. Hieman syvällisemmällä tarkastelulla ko. toimenpide voi olla täysin turha tai sen tuoma hyöty niin pieni, että sen loputon tehostaminen ei auta.

  • Aleksi Rautakorpi
    Posted at 21:30h, 12 elokuun Vastaa

    Olihan tämä bloggaus pakko laittaa jakoon. Allekirjoitan. Sen verran painavaa asiaa, mutta tehokkuus arvona on helposti myös harhaanjohtava, kuten näkökulmista kävi ilmi. Voi olla kovempi kiima asettaa mittareita, kuin oikeasti miettiä mitä niiden tulee kertoa. Jos johto on kaukana arjesta eikä näe operatiivisen tekemisen sisintä, ei realismi voi näkyä vaatimuksienkaan asettelussa.. Metsään mennään, jos ei ymmärretä mitä tavoitellaan (oikeasti), miten ja miksi mitataan (toimintaa ohjaavasti) ja kuinka tuloksiin reagoidaan (mitä opitaan ja halutaanko oppia). Joskus tehokkuustavoitteiden ja niitä tulkitsevien mittareiden laatimisessa ei oteta huomioon arjen realismia, tai sitten vain johdon esimerkki loistaa poissaolollaan. Jonkun pitää aina kyetä sisäisesti näyttämään, miten odotukset kyetään ylittämään. Tavoite ei ole itseisarvo, vaan se, miten tavoitteen ylittämiseen löydetään oikeat keinot ja yhtenä joukkueena. Se ruokkii tuota tekstissä mainittua kasvumoottoria ja tekee tavoitteellisuudesta merkityksellistä. Jostain se motivaatio tulee löytää.

    • Juha Pihkakoski
      Juha Pihkakoski
      Posted at 18:10h, 13 elokuun

      Mahtavaa Aleksi! Suuri ilo huomata, että tätä näkökulmaa kantavia yksilöitä löytyy. Toivotaan, että pienistä puroista tulee suuria jokia, jolloin oikeiden tavoitteiden asettamisesta ja saavuttamisesta tulee enemmän sääntö kuin poikkeus.

      Latasit tosi hyviä pointteja kommentissasi! Tuo mittareiden käytön haastavuus on selkeä, kun kaikkea voidaan periaatteessa mitata. Tällöin on kovin hankalaa tyytyä siihen, että todellisuudessa ei välttämättä saada hyödyllistä tietoa jokaisesta mittarista. On asioita joita voi mitata, joita on kiva mitata ja joita pitää mitata. Jos kuitenkin koetaan, että kaikkea, mitä voi mitata, pitää mitata, tulee tavoitteiden saavuttamisesta hankalaa.

Osallistu keskusteluun