Välttämätön työreformi

Kun kierrän Suomea yrittäjätapahtumissa, tulee innostunut mieli. Kohtaan erittäin lujaa tahtoa yrittää ja halua luota yrittämisen kautta työtä ja rakentaa parempaa maailmaa.

Viikonloppuna tämä vahva tunnelma oli hyvin aistittavissa nuorten yrittäjien Get Together –tapahtumassa Jyväskylässä. Siellä ei epäilty tutkimustuloksia, joiden mukaan joka viides 18-24-vuotias aikoo yrittäjäksi. Kuulin monta erinomaista yrittäjätarinaa. Jos tämä porukka saa oikeasti mahdollisuuden, Suomi voi vielä pelastua.

Samaan aikaan me elämme maassa, jossa on lähes puoli miljoonaa vailla työtä, kasvua ei ole nimeksikään ja julkinen talous velkaantuu armotonta vauhtia.

Samaan aikaan meillä on Euroopan keskitetyin työmarkkinasysteemi, maailman jäykin palkanmuodostus ja työmarkkinoilla kartelli, joka rajoittaa kilpailua ja vahingoittaa yhteiskuntaa, kun se aiheuttaa työttömyyttä ja hankaloittaa yritysten menestymistä.

Samaan aikaan meillä on erittäin raskaasti säännelty työelämä, jota ohjaavat ylipitkät työehtosopimukset ja monimutkainen lainsäädäntö, jotka kumpuavat vuosikymmenten takaa savupiippu-Suomesta.

Samaan aikaan työelämän kehittäminen on monopolisoitu työmarkkinajärjestöille. Neuvottelupöydistä puuttuvat pienet ja keskisuuret yritykset, joihin uudet työpaikat ovat viime aikoina syntyneet ja vastakin syntyvät, jos siihen annetaan mahdollisuus.

Samaan aikaan moni yrittäjä kokee olevansa torppari, joka ei saa edes yrittää sopia oman väkensä kanssa oman työyhteisönsä kehittämisestä vaan joutuu toimimaan muiden luomilla säännöillä.

Näin ei voi jatkua. Tarvitaan kokonaisvaltainen työelämän reformi. Se on pakko tehdä, jos haluamme, että Suomi ja sen yritykset voivat menestyvät nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä kilpailussa, jota leimaavat globalisaatio ja digitalisaatio.

Välttämätön työelämän reformi on siitä erikoinen, että se ei vaadi rahaa vaan se luo rahaa. Se syntyy, kun annetaan yrityksille ja yrittäjille lisää vapauksia. Se syntyy, kun yritykset ja työntekijät saavat samat oikeudet ja velvollisuudet työelämän kehittämiseen riippumatta niiden järjestäytymisestä tai siitä, ovatko ne vapaita vai  normaali- tai yleissitovan järjestelmän osia.

toinen-mielipide-mikael-pentikainen

Työreformissa on muutama keskeinen tekijä

Ensiksi pitää purkaa työmarkkinakartellia ja tuoda työmarkkinoille kilpailua. Työvoimavaltaisten pk-yritysten on mahdoton menestyä, jos niillä ei ole vapautta sopimiseen oman väkensä kanssa työpaikoilla. Kun pitää vastata kovan kilpailun erittäin nopeisiin muutoksiin, pitää voida neuvotella kaikista työehdoista – kaikissa yrityksissä.

Toiseksi pitää arvioida yleissitovaa työmarkkinamekanismia. Yleissitovuus on työmarkkinakartellin liima, koska se pakottaa järjestäytymättömät yritykset noudattamaan sopimuksia, joihin he eivät pysty vaikuttamaan. Yleissitovuus estää kilpailua.

Kolmanneksi pitää uudistaa työelämän sääntelyä vähentämällä sitä radikaalisti. Lakeja pitää uudistaa ja työehtosopimuksia lyhentää. Sopimista pitää siirtää voimakkaasti työpaikoille.

Neljänneksi pitää vahvistaa yksinyrittäjien asemaa, erityisesti sosiaaliturvaa, jotta siirtymä palkansaajasta yrittäjäksi ja toimiminen rinnan molemmissa rooleissa olisi mahdollisimman helppoa.

Viidenneksi pitää antaa yrittäjäkasvatusta kaikkialla ja kaikille. Sitä tarvitaan jokaisessa koulussa ala-asteelta yliopistoihin mutta sitä tarvitaan myös muualla, mm. maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kaikista ei pidä tehdä yrittäjiä, mutta kaikilla halukkaille pitää olla siihen valmiudet.

Samalla koko koulutusjärjestelmää pitää kehittää niin, että yhä useampi voi oppia tekemällä työpaikoilla, koska kouluoppiminen ei ole kaikkien juttu. Koulutus- ja oppisopimukset ovat tähän erinomaisia välineitä, jos niitä uskalletaan ottaa käyttöön.

Vapaus ja markkinatalous ovat väkeviä voimia

Vapaa yhteiskunta antaa yrittäjilleen mahdollisuuden. Se antaa sen itsensä vuoksi, sillä ilman yrittäjien luomia työpaikkoja ei ole verotuloja eikä sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa.

Suomella on vaihtoehto. Meitä ei ole tuomittu massatyöttömyyteen ja pysähtyneisyyteen.

Kun annamme yrittäjyydelle ja reilulle kilpailulle mahdollisuuden, puramme turhaa sääntelyä ja uskomme ihmiseen, Suomi kääntyy väistämättä uuteen nousuun.

Jakoa
Mikael Pentikäinen
Mikael Pentikäinen

Mikael Pentikäinen on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja. Ennen yrittäjien palvelukseen siirtymistä hän on toiminut mm. Maaseudun Tulevaisuuden ja Helsingin Sanomien päätoimittajana.

Ei kommentteja

Osallistu keskusteluun