Todellinen esimies uskaltaa riisua asiantuntijaroolinsa

Tuloksellinen tekeminen tulee siitä, että uskoo siihen mitä tekee. Siksi on tärkeää, että asiantuntijatehtävässä oleva ihminen ei vain puhu asioista, vaan myös tekee ja kokee niitä.

Parhaat asiantuntijat ovat kädet savessa ja kaivavat innokkaasti lisää tietoa heitä kiinnostavasta aiheesta. Asiantuntija, jonka asiantuntijuus ei perustu kokemukseen on pelkkää sanahelinää, ei mitään.

Miltä tuntuu olla asiantuntija ja voiko sellaiseksi vain ryhtyä?

Asiantuntijuus on mitä palkitsevinta, kun tarkoitus on vilpittömästi muiden auttaminen oman kokemuksen tuoman varmuuden ja valmentavan ratkaisukeskeisen toiminnan kautta. Asiantuntija osaa kertoa parhaat vallitsevat käytännöt ja ratkaisut, kun tietää niistä tarpeeksi. Hänellä pitää olla myös relevanttia tietoa kilpailijamarkkinasta.

Myös asiantuntijuus syvenee matkan varrella. Jos joku tuntuu leijuvan tiedoillaan ja tietävän kaiken, on aika painaa ruksia ja siirtyä eteenpäin. Asiantuntija ei tuputa, vaan ohjaa ja valmentaa asiakkaan kohti oikeaa ratkaisua.

Kuka tahansa voi ryhtyä asiantuntijaksi, mutta mikäli pitävä pohja ja tukiverkosto puuttuvat, jää lento lyhyeksi. Osa asioista tulee ansaita käytännön ja näytön kautta. Tällaisia asioita ovat niin arvostus kuin auktoriteettikin.

Asiantuntija joka ei vilpittömästi pala halusta auttaa asiakastaan menestymään tekee työnsä vääristä syistä. Oman egon buustaus ilman palavaa innostusta aihetta kohtaan saa pahimmillaan aikaan vain isoja konsultointilaskuja ja pahaa mieltä.

Asiantuntijasta esimieheksi

Mitä sitten kun asiantuntijasta tulee esimies? Asiantuntija on tottunut siihen, että tietää asiasta eniten. Esimiestilanteessa asiantuntijuus on kuin vaate, joka pitää pystyä tarvittaessa riisumaan. Esimies ei kerro miten asiat tehdään, vaan pitää alaistaan niin viisaana, että uskoo hänen keksivän parhaat toimintatavat itse. Tämän yhtälön toteutuminen ei ole aina ihan helppo juttu.

Esimies- ja asiantuntijarooli ovat toisinaan törmäyskurssilla. Tällaisen dilemman esiintyessä esimies saattaa päättää asioista toisen puolesta ja uskoa tietävänsä paremmin, antamatta alaisensa potentiaalille turvallista tilaa loistaa. Vastuun jakaminen ja luotto siihen, että tiimiläinen tekee tilanteeseen parhaan ratkaisun, vaikka se poikkeaisi omasta, ei saa olla issue.

Entä mitä tehdään silloin kun esimies pelkää, ettei pelkkänä esimiehenä olisikaan enää yrityselle yhtä tärkeä kuin asiantuntijaroolissaan? Tällöin esimiehenä olemisen tarkoitusta ei ole ymmärretty ja törmäyskurssilla onkin virheellisesti oma ego.

toinen-mielipide-sinikervinen

Esimiesaseman tärkeyttä ei ole nostettu framille tarpeeksi, vaikka jokainen meistä tietää siitä paljon hyviä ja huonoja esimerkkejä. Hyvä esimies on kuin laivan kapteeni, joka pysyy tyynenä ja näyttää suunnan kovemmassakin meren käynnissä. Hän kannustaa, puolustaa ja motivoi. Hän kertoo selkeästi, mitä alaiseltaan odottaa ja on mukana niin onnistumisissa kuin kolhuissakin.

Hyvä esimies ei kerro alaiselleen suoraan, mitä pitäisi tehdä. Hän antaa haasteen, kysyy paljon valmentavia kysymyksiä, ja seisoo vaikka käsillään, jos se auttaa alaista asian onnistuneessa edistämisessä. Hyvä esimies antaa alaiselleen kunniaa ja kiitosta onnistumisista, mutta osaa toimia ja kykenee myös rakentavaan palautteeseen, kun tehtävässä on epäonnistuttu.

Esimiehenä olo on läsnäoloa, pyyteetöntä tukea ja halua auttaa. Se on sitä, että voi olla silmät kosteina liikutuksesta, kun tiimiläiset onnistuvat ja menestyvät. Ei neuvomista, vaan todellisen potentiaalin valjastamista ja johtamista. Ei sivustakatsomista, vaan aktiivista osallistumista ja yhdessä tekemistä.

Jos esimiehenä olemisen kokee näin ”olla tärkeä ja menestynyt” saa aivan uuden merkityksen, paljon syvemmän.

Esimies tai asiantuntija – you gotta love what you do

Vilpittömästi innostunut ihminen on inhimillinen ja inspiroiva. Aito ja avoin olemus tekee ihmisestä helposti lähestyttävän, jolloin hänen kanssaan on myös helppoa olla oma itsensä. Avoin esimies ei tuomitse yhtäkään vastausta edes kulman kurtistuksella, vaan on kuin avoin kirja, ilman ennakkoluuloja halukkaana aidosti kuulemaan, mitä toisella on sanottavaa.

Nämä innostuneet, asialleen omistautuneet työmyyrät ovat parhaimmillaan kuin tulitikkuja, jotka saavat toisetkin tuleen. Koska toisten auttamisen on todistettu lisäävän onnellisuutta, voisiko olla myös niin, että he ovat elämässään onnellisempia? Mitä jos menestys olisikin kiinni siitä, että nauttii siitä mitä tekee, ja päättää tehdä enemmän niitä asioita joista nauttii?

Kuka päättää siitä, millainen esimies sinä olet tänään?

Jakoa
Sini Kervinen
Sini Kervinen

Sini Kervinen on digimarkkinoinnin etujärjestö IAB Finlandin puheenjohtaja ja työssään Allerilla Head of Online Advertisement.

Ei kommentteja

Osallistu keskusteluun