Supercell-tiimi vastaan Halmesmäki
Suurena veropäivänä Hesarin uutissivua hallitsee kaksi kuvaa: Supercellin perustajatiimi ja vuorineuvos Matti Halmesmäki. Tiimi näyttää yhdessä iloiselta ja vuorineuvos vakavalta yksin Keskon logon edessä. Supercellin juttu kertoo iloisista veronmaksajista. Halmesmäen tarina Portugaliin muuttaneista veropakolaisista, jotka nauttivat siellä eläkkeidensä verovapaudesta.
Supercellin perustajat ovat aiemminkin kertoneet jakavansa mielellään saamaansa tuloa veroina. ”Olemme saaneet yhteiskunnalta niin paljon tukea bisneksemme kasvattamiseen, että mielellämme nyt maksamme tuet korkojen kanssa takaisin” on ollut iloisuuden motivaatio.
Sivulla on siis hyvä vastaan paha. Nuoret vastaan vanha. Omistaan jakava vastaan ahne. Uudenaikainen vastaan vanhanaikainen. Tiimipelaajat ja siiloajattelijat. Onko siinä myös uusi ajattelumalli ja vanha?
Siilot, oman edun tavoittelu ja itsekeskeisyys, ovat tehneet Suomelle pitkään haittaa
Siiloja on toimialojen, yritysten ja julkisen hallinnon sisällä. Ne hankaloittavat yritystoimintaa, kun jokainen katsoo vain omaa liiketoimintaansa eikä kokonaisuutta.
Siilojen vuoksi kuntien ja valtionhallinnon tietotekniikka on sekavaa, hajanaista ja yhteen sopimatonta. Ja samalla kamalan kallista veronmaksajille. Samasta syystä valtion virastojen tietohallinnon yhdistäminen joudutaan aloittamaan säännöllisin väliajoin uudelleen – onnistumatta.
Oman edun tavoittelusta syntyvät myös lakot, ja ne haittaavat Suomen mainetta.
Siilottelusta johtuu myös se, että markkinoinnin ostaminen on asiakkaalle joskus vaikeaa
Mitä ostaa asiakasymmärrystoimistosta, mitä vaikuttajamarkkinointi-, sisältömarkkinointi-, vaikuttajaviestintä-, mainos-, viestintätoimistosta. Pieni joukko yrityksiä pyrkii erottautumaan alan sisällä toisistaan, ja sekoittavat samalla ostajan ajattelua.
Loistava esimerkki vastavirtaan uimisesta on joukko viestintätoimistoja, jotka perustivat hyvän puhumisen salaliiton ja alkoivat kommunikoida positiivisesti toisistaan. Hyvä puhe markkinoilla lisääntyi ja viestintätoimistobisnes on kasvanut 10 prosentin vuosivauhtia usean vuoden ajan. Kaikki hyötyivät, joten tehdään perässä.
Ruotsalaisten matkailukeskusten yritykset markkinoivat yhdessä. Suomessakin yhteen hiileen puhaltamisesta on joitakin tuoreita esimerkkejä Lapissa, mutta yhteistyö on vielä harvinaista, koska omaa siiloa varjellaan ensin.
Tapasin äskettäin nuorempaa sukupolvea olevan kollegani:
Tehdään yhdessä juttuja. Jos teille tapahtuu hyvää, ei se ole meiltä pois. Me voidaan jakaa teidän onnistumisia meidän kanavissa ja auttaa teitä menestymään. Samalla voitetaan itsekin.
Wau! Tuollaista puhetta ei kuule joka päivä.
Aika usein törmää ajatukseen, että meille on syntynyt kaikki mulle heti nyt -sukupolvi, ja se on tullut työelämään. En usko. Olen törmännyt aivan toisen kaltaisiin esimerkkeihin: nuoriin, joilla on erinomaiset vuorovaikutustaidot ja taito tehdä yhteistyötä. Heille yhteinen hyvä on tärkeämpää kuin oma.
Jorma Ollila sanoi 20 vuotta sitten, että tulevaisuuden onnistumisen ratkaisevat vuorovaikutustaidot. Hän oli aivan oikeassa, vaikka insinöörifirmassa ajatukselle naurettiinkin.
Vierekkäin asetetut jutut Hesarin sivulla kertovat minulle, että työelämään tullut ja tuleva sukupolvi on taitavampaa kuin esi-isänsä. Onneksi. Se osaa pelata tiimissä, jakaa omastaan, ottaa muut huomioon ja käydä aitoa vuoropuhelua. Niillä taidoilla voittaa itsekin.