Suomi menettää loistavia yrityksiä, kun niitä ei osata tuotteistaa

Suomi menettää loistavia yrityksiä, kun niitä ei osata tuotteistaa

Suomesta on tullut loistava shoppailukohde niille kansainvälisille yrityksille, jotka haluavat ottaa teknisellä tasolla harppauksen eteenpäin. Meiltä löytyy kansakuntamme kokoon nähden valtava määrä pieniä ja keskikokoisia yrityksiä, joilla on hallussaan tulevaisuuden teknologiaa ja ratkaisuja. Ratkaisuja, joiden päälle voisi rakentaa seuraavan Nokian tai Rovion kaltaisen menestystarinan. Liian moni yritys kuitenkin myydään, ennen kuin niiden oikeaa potentiaalia on nähty. Tämä on mielestäni hyvien yritysresurssien tuhlausta.

Suomessa yliarvostetaan teknistä kehitystä ja aliarvostetaan markkinointia

Suomessa arvostetaan teknistä näkökulmaa. Se näkyy satsauksina alan koulutukseen sekä erilaisina tukina tuotekehitykseen. Lähellekään samaa arvostustasoa ei yllä markkinointi, myynti eikä muotoilu. Oletamme hyvän tuotteen myyvän itse itsensä. Näin ei kuitenkaan ole, ja tuotteen kaupallistamiseen investoidaan Suomessa kautta linjan liian vähän ja liian myöhäisessä vaiheessa. Ruotsissa markkinointia arvostetaan enemmän, ja uuden tuotteen kehitystä suunniteltaessa varataan jo rahaa muotoiluun, markkinointiin ja myynnin käynnistämiseen. Poikkeuksia toki molemmista maista löytyy, mutta on helpompi nimetä ruotsalaisia globaalisti tunnettuja merkkejä kuin suomalaisia. Ruotsalaiset lähtevät lanseeraamaan tuotteita ja uusia yrityksiä suuremmin panoksin ja odotuksin kuin suomalaiset yritykset. Mitä enemmän panoksia lanseerausvaiheessa, sitä enemmän ja nopeammin tuloksia näkyy myynnissä. Tällä on myös suora vaikutus yrityksen arvoon.

Suomeen tarvitaan valtiollinen propagandatehdas

Kiertäessäni kymmenen vuotta liiketoimintakonsulttina ympäri Suomea törmäsin toinen toistaan hienoimpiin keksintöihin, joiden tuotanto oli jäänyt konepajan nurkkaan, markkinointi oli olematonta ja myyntiä tehtiin vasemmalla kädellä. Kaiken liikenevän rahan yrittäjä oli investoinut tuotekehitykseen, ja kaupallistamisvaiheessa pankkitili ammotti tyhjyyttään. Siinä vaiheessa jää selviytymiskeinoksi edetä sissimarkkinoinnilla, pistää loppukin omaisuus pantiksi tai myydä yritys kohtuullista korvausta vastaan. Suomessa, jossa riskinottoon on lähes traumaattinen suhtautuminen, moni päätyy yrityksensä myymiseen. Tämä on se kohta, jossa yrityksiä pitäisi tukea ja auttaa rakentamaan tuotteesta brändi. Tekninen edelläkävijyys kestää vain hetken, mutta brändi elää oikein hoidettuna pitkään.

Kun yritykset eivät osaa kaupallistaa, eivätkä ymmärrä sen merkitystä, tarvitaan valtion omistama kehitysyksikkö. Yksikkö, joka auttaa yritykset huutamaan kovemmin ja laajemmalle omista palveluistaan ja varaamaan siihen riittävästi resursseja. Mitä kovempaa huudat, sitä varmemmin sinut kuullaan. Tämän suuntainen hanke on jo suunnitteilla nimellä Makes eli markkinoinnin kehittämiskeskus, mutta mielestäni nimeksi sopisi paremmin Valtiollinen Propagandatehdas kuvaamaan yksikön missiota. Valtiollisen Propagandatehtaan palveluiden käytön pitäisi olla edellytys tuotekehitysrahoitukselle ja osa tuotekehitysrahasta pitäisi ohjata kaupallistamiseen. Jottei lopputuloksena ole vain hienot Power Point -slidet, niin rinnalle tarvitaan myös rahallista tukea, jolla markkinointisuunnitelmat laitetaan pyörimään. Valtiollinen Propagandatehdas on investointi, joka maksaa itsensä nopeasti ja monin kerroin takaisin.