Numero 45

”Mistä seuraavan liidin saisi?” Kuulen puheensorinan joukosta yritysten verkostoitumistapahtumassa. ”Yritykseni on vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, vaikka olenkin kolunnut koko kaupungin yritysluettelon läpi” sorina jatkuu. Tässä vaiheessa etsin lauseiden alkuperän käsiini, otan sanojen omistajaa hihasta kiinni ja kysyn josko voisimme jutella hetken.

Olen kansainvälinen yrittäjä.

Katson maailmaa pääasiassa Englannin suunnasta (Suomeen päin), mutta tottakai myöskin Suomesta muualle maailmaan päin. Oma akvaario ei ikinä näytä huonolta ennenkuin vesi vihrenee ja happi loppuu, vai mitä? Suomella on varat vähissä ja nyt olisi aika kurkotella muihin akvaarioihin. Tämä vertaus tuli sopivasti mieleeni eräästä kirjasta, jonka luin hetki sitten: Fish Can’t See Water – Kai Hammerich and Richard D. Lewis. Suosittelen.

Kirja käsittelee yrityksiä, jotka menestyvät ja pysähtyvät (tai jopa katoavat) nopeasti, koska eivät ota ympärillä tapahtuvia asioita huomioon.

Nyt haluaisinkin puhua kansainvälistymisestä ja sen oman akvaarion nopeasta pienenemisestä.

Suomen lasku ja pysähtyminen

Kiehtoutuneena ja ärsyyntyneenä Suomen nykyisestä taloudellisesta tilasta, aloin tutkimaan Suomen bruttokansantuotetta (BKT) vuosien varrelta, ja miten tämän kehityksessä on ollut nähtävissä alaspäin kohdistuva syöksykierre, ja lopulta täysi pysähtyneisyys.

Vuonna 2014 olimme numero 40 maailman BKT kirjoissa. Seuraavana vuonna 2015 rysähdimmekin sijalle 45, emmekä ole nousseet sieltä tähän päivään mennessä. Emme ole toki vajonneet sen enempää alemmaskaan, mutta selvää on, että suunnan pitää muuttua.

Miksi olemme siis limbossa talouden parantamisen suhteen? Miksi pysymme paikallamme, vaikka olemme teknologian kehityksen keskipisteessä, digitaalisuus kukoistaa ja maailma ottaa suuria harppauksia eteenpäin kehityksessä. Miksi Suomi on jäämässä jalkoihin? Etsiessäni vastauksia tilanteeseemme, huomaan erittäin kiinnostavan artikkelin, jonka Telegraph julkaisi viime vuoden lopulla: The New Sick Man of Europe.

Vähemmän imartelevasta otsikosta huolimatta, tämä artikkeli listaa kiinnostavia, mahdollisia syitä, joiden johdosta Suomen tilanne on mitä on:

  • Nokian kaatuminen (OK, tämä sattuu vieläkin)
  • Taivasta hipovat työvoimakustannukset, liian suuret palkat ja romahtanut tuottavuus taantuman aikana
  • Venäjän sanktioiden seuraukset
  • Väestön ikääntyminen ja nousevat julkiset kustannukset
  • Kadonnut kilpailukyky

toinen-mielipide-mahon-4

Kansainvälinen yrittäjyys ja liiketoiminta

Omat toimistoni sijaitsevat Lontoossa Englannissa ja Suomen koto-Turussa. Omalla kohdallani kesä ja viimeiset muutamat kuukaudet ovat koostuneet kokonaisuudessaan Brexitin nostattamista tunteista, peloista ja vääristyneistä odotuksista. Se pölypilvi alkaa laskeutua vasta nyt ja Brexitin oikeat haasteet ja mahdollisuudet ovat nousemassa pintaan.

Suomen tilannetta ajatellessa ja analysoidessa raavin päätäni vimmasti kun emme näytä pääsevän ylös juoksuhiekastamme, jota usein lamaksikin kutsutaan. Olemme uinuneet unta jo pitkään, kuten aikaisemmin totesimme. Missä siis mättää? Päätin kaivaa pintaa syvemmälle.

Suomessa on (Tech) Talenttia

Kaikesta synkkyydestä ja huonoista uutisista huolimatta, uskon vahvasti Suomeen ja Suomen nousuun. Enhän muuten olisi sijoittanut suomeen, suomalaiseen tiimiini ja suomen toimistooni viimeisen neljän vuoden aikana.

Suomessa kytee ja kasvaa uskomaton määrä teknologian parhaita ja terävimpiä ammattilaisia. Olemme koulutusmahdollisuuksien kärkipäässä koko maailmaan verrattuna, ja fakta on, että WEF (World Economic Forum) listasi Suomen toiselle sijalle innovoinnissa. Mahtavaa vai mitä!

Suomen start-up skene kukoistaa, uusia ideoita tuodaan toteuttamisvaiheeseen jatkuvalla syötöllä ja jopa hallitus alkaa pikkuhiljaa tukemaan yrittäjyyttä ja yrittäjiä kuten sen olisi aina pitänyt. Yksi askel kerrallaan.

Kuulostaa siis lupaavalta vai mitä? Jatkan vastausten etsiskelyä. Jos meillä on Suomessa kykyä, osaamista, tietoa ja taitoa – miksi emme ole jo pois juoksuhiekasta ja taantumasta? Muistatteko sen 10-vuotiaan pojan, joka auttoi Facebookkia korjaamaan Intagrammista löytämänsä bugin? Talenttia meiltä ei puutu. Mistä kenkä siis hiertää?

Uskon, että vastaus piilee kansainvälisessä toiminnassa, kielten käytössä (puhun nyt pääasiassa englannin kielestä, 90 % suomalaisista puhuu englantia, toiset paremmin.. toiset tarvitsevat sen viinilasin rohkaistuakseen) ja rajojen ulkopuolelle kurkottelemisessa.

Digitaalisuus avaa ovia

Miksi emme hyödynnä ulkomaisia (massiivisia) markkinoita kuten USA, Australia, UK paremmin? Osaamme jo kielenkin. Miksi emme hyödynnä verkkosivujen ja sosiaalisen median ja myynnin mahdollisuuksia oman lätäkömme ulkopuolella? Uuden yrittäjätuttavani, (sen, joka aikaisemmin kävi koko kaupungin yritysluettelon läpi) silmät alkavat kirkastua. Oma maa on aina mansikka, mutta muissa maissa on kiva käydä mustikassa!

Internetin mittaamaton ovi avautuu niin kauas kuin Sinä haluat.

Rajat eivät ole esteenä. Ainoa este olet sinä.

Lykkyä pyttyyn!

Jakoa
Saija Mahon
Saija Mahon

Saija Mahon on useasti palkitun, kansainvälisen digitoimisto Mahon Digital Marketingin perustaja ja toimitusjohtaja.

Ei kommentteja

Osallistu keskusteluun