Missä on sinun bisneksesi ruukkusalaatti?

Muistatko milloin ruukkusalaattia alkoi saada kaupoista ympäri vuoden? Aivan – 1990-luvun loppupuolella.

Salaatista tuli palvelu. Kaupat pystyivät tarjoamaan asiakkailleen haluttua tuotetta vuoden ympäri. Tarjonta sysäsi liikkeelle patoutuneen kysynnän. Salaatin tuotanto ja logistiikka muuttui monin osin automatisoiduksi. Tapahtui digitalisoituminen.

1990-luvun puolivälissä epäiltiin vahvasti, että Nokia oli tehnyt merkittävän virheen. Se oli keskittänyt voimavaransa matkapuhelinbisnekseen. Epäiltiin, että sellaista päivää ei nähdä, että ihmiset puhuisivat puhelimiin kadulla kävellessään. Nyt, kaksikymmentä vuotta myöhemmin, on vaikea keksiä sitä palvelua, jota älypuhelimilla ei voisi toteuttaa.

Tilaamme älypuhelinten sovelluksilla ruokaa, maksamme laskuja, suunnistamme, pelaamme, deittailemme, luemme liiketoiminnan raportit ja seuraamme tehdassalin toimintoja, jätämme työhakemuksia, haemme työntekijöitä, varaamme lentoja ja hotelliöitä tai jonkun toisen ihmisen kodin yöpymiseen, jaamme kuvia, kierrätämme – ja synnytämme digitaalista informaatiota, josta voidaan jalostaa lisää palveluita.

Olemme Paltassa tutkineet suomalaisten yritysten menestystä. Johtopäätös on selvä ja yksiselitteinen: digitalisoituvat yritykset kasvavat – muut eivät. Alkuvuoden kasvuluvut taloudesta kertovat orastavasta ja lupaavasta kasvusta, kansantaloudessa mennään runsaan 1 % kasvuvauhdissa.

Samaan aikaan toiset luvut kertovat, että Suomesta vietiin viime vuonna palveluja 15 % edellisvuotta enemmän. Palvelualojen viennistä 81 % on kotimaista arvonlisää ja Suomen koko viennin kotimaisesta arvonlisästäkin jo 42 % syntyy palvelualoilla. Ja se näkyy myös työllisyysluvuissa. Palvelualoille on syntynyt tällä vuosituhannella noin 240 000 uutta työpaikkaa, kun teollisuuden on samaan aikaan vähentynyt 100 000. Viime vuonnakin palvelualoilla syntyi 6600 uutta työpaikkaa, ja kasvu näyttää jatkuvan.

Merkittävä osa tästä kasvusta tulee digitaalisista palveluista ja peliteollisuudesta. Niitä ei häiritse se, että Suomi on kaukana ja käytännössä saari. Bitit kulkevat verkossa nopeasti ilman logistiikkakustannuksia. Mutta on muutakin. Minulle on joskus irvailtu, että ei Suomen talous sillä pelastu, että pesemme toistemme paitoja. Oikeastaan pelastuu, jos pestävää on riittävästi. Suomalaisyritys avaa pesuloita Intiaan. Siellä on muutama miljardi paitaa pestävänä, ja toki muutakin. Suomalainen miesten parturiketju on kansainvälistämässä maailman vanhinta ammattia nerokkaan konseptoinnin avulla.

Yhä useampi suomalainen palveluyritys on kääntänyt katseensa ulkomaille samaan aikaan, kun on digitalisoinut tekemistään rajattomaksi. Teollisuuden puolella on paljon uutta tekemistä, jossa bisnespainotukset tulevat palveluiden puolelta. Itse tuotteen tai tarjooman lisäksi innovaatiot syntyvät uusissa liiketoimintamalleissa, verkostoissa, ansaintalogiikoissa ja erityisesti asiakkaan kokemassa lisäarvossa ja uusissa jakelukanavissa, brändissä, asiakkaan sitouttamisessa.

Ruukkusalaattia ostaessa ei äkkiä tule ajatelleeksi, että ostan nyt palvelua. Niin kuitenkin on. Palvelutalouden logiikkaan kuuluu ensisijaisesti asiakastarpeen oivaltaminen ja esteiden raivaaminen. Esteet raivattiin ja ruukkusalaatista tuli ympärivuotinen tuote ja jatkuvasti saatavilla oleva palvelu, jonka kauppa pystyi yhdessä tuottajien kanssa tarjoamaan asiakkailleen.

toinen-mielipide-varpe

Jos jotain ei saa nyt tai jos jotain ei voi tehdä nyt, kohta saa ja voi. Tähän on hyvin yksinkertainen syy, joka on hyvin vanha syy: ihmisten halu rikkoa rajoja ja etsiä ratkaisuja ongelmiin, jotka tuntuvat ylittämättömiltä. Esteiden ylittäminen ja rajojen rikkominen on nopeampaa kuin koskaan aiemmin.

Tuleva kasvu syntyy väistämättä palveluista – niin on käynyt kaikissa läntisissä teollisuusmaissa. Ja niin käy myös Suomessa.

Jakoa
Riitta Varpe
Riitta Varpe

Riitta Varpe tekee töitä digitalisaation ja palvelujen puolesta Palvelualojen Työnantajat Palta ry:ssä toimitusjohtajana. Hän vakuuttaa, että kasvu syntyy palveluista.

Ei kommentteja

Osallistu keskusteluun