Kuusi minuuttia vai kuusi miljardia?

Yhteiskunta ja yritykset menettävät vuosittain miljardeja poissaolojen, piittaamattomuuden ja silkan pahan mielen vuoksi. Gallupin laaja tutkimus Yhdysvalloista, Employee engagement – leading indicator of financial performance, kertoo tylyä kieltä. Tutkimuksen mukaan huono sitoutuminen, tyytymättömyys ja huono suhde työhön syövät yritysten tulosta ja heikentävät työpaikan ilmapiiriä niin, että se maksaa Yhdysvaltain taloudelle 300 miljardia dollaria vuodessa.

Tästä voi päätellä, että huono sitoutuminen yritysten tavoitteisiin maksaa Suomessakin miljardeja euroja vuodessa. Sille rahalle olisi taatusti kansantaloudessamme käyttöä.

Mutta miten tuottavuutta pyritään parantamaan Suomessa? Kuusi minuuttia pidemmällä työpäivällä.

Väitän, että valtavalla metelillä aikaan saadun kiky-sopimuksen vaikutukset tuottavuuteen jäävät mitättömiksi. Ne saattavat olla jopa negatiivisia, sillä vähäpätöinen työajan lisäys on herättänyt monilla työpaikoilla valtavasti pahaa verta ja heikentänyt työilmapiiriä.

Totuus kuitenkin on, että hyvä työkulttuuri ja tyytyväiset työntekijät ovat ainoa mahdollinen tapa, jolla työntekijät voivat tuottaa hyviä tuloksia ja yritykset menestyä. Työssään viihtyvä ja reipas työntekijä tuottaa paljon enemmän kuin motivoitumaton ja väsynyt – mutta vain jos yrityksen toimintatavat ja kulttuuri antavat siihen mahdollisuuden.

Entisajan työkulttuurissa tehtaan patruuna saattoi parantaa työläistensä elinolosuhteita joko hyvää hyvyyttään tai ammattiliiton painostuksesta. Työn tulokseen sillä ei kuitenkaan ollut suurta vaikutusta. Jos joku kyllästyi hommiinsa, uutta työvoimaa oli tarjolla yllin kyllin. Sitä paitsi onneton työntekijä suoritti tehtävänsä liukuhihnalla jotakuinkin yhtä hyvin kuin onnellinen.

Onneton tietotyöläinen sen sijaan on paitsi onneton ihminen, myös onnettoman huono työntekijä. Siksi työkulttuuri ei ole vain yksi yrityksen kilpailukykytekijä. Se on se kaikkein tärkein kilpailukykytekijä. Kulttuuri ja työntekijöiden motivoituneisuus ovat tietotyössä työn tuottavuuden keskeinen lähde.

Motivoituneisuutta synnyttää itse työ: se, että ihminen saa tehdä työtä, josta hän nauttii ilman turhia häiriötekijöitä. Sitä synnyttää myös työn merkityksellisyys eli se, että ihminen kokee tekevänsä työtä, jolla on jotain muutakin kuin pelkästään rahallista arvoa.

Hyvä johtaja ei motivoi alaisiaan lahjomisella ja pelottelulla, vaan auttamalla työntekijää tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja toteuttamaan niitä täydellä teholla. Samalla hän poistaa motivaatiota syövät tekijät: pelon, turhan taloudellisen ahdistuksen sekä huonosta yrityskulttuurista kumpuavat kitkatekijät. Jokainen johtaja on palveluammatissa, jossa tulee palvella työntekijöiden sisäisen motivaation tarpeita suhteessa yrityksen tavoitteisiin.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuore selvitys muistuttaa kuitenkin siitä ikävästä tosiseikasta, että suomalaisten organisaatioiden suurimpia heikkouksia ovat esimiesten palautteen antaminen ja työpaikan henkinen ilmapiiri. Tämän miljardiluokan ongelman korjaamisessa ei kuusi minuuttia pidempi työpäivä paljon auta.

Jakoa
Petteri Kilpinen
Petteri Kilpinen

Petteri Kilpinen on intohimoinen paremman johtamisen puolestapuhuja. Hän luennoi, istuu useissa eri hallituksissa ja valmentaa suurella sydämellä.

Ei kommentteja

Osallistu keskusteluun