Koulu ja maailma

Minä olen ollut kovasti innoissani siitä, että luonani käy paljon opiskelijoita. Tekevät päättötyötään, harjoitteluaan, yritystutustumista tai yrityshaastatteluita. Nämä kaikki ovat erinomaisia tapoja saada polkua koulusta maailmaan lyhyemmäksi. Nämä keskustelut ja haastattelut ovat olleet arvokkaita myös itselle. Tällöin tulee punnittua yrityksen tarkoitusta ja viestiä säännöllisesti.

Viime aikoina minua on kuitenkin yhä enemmän alkanut häiritä yksi asia. Otin sen muutama kuukausi sitten tarkkailun alle ja aloin väijyä, että kurkisteleeko sieltä opiskelijoiden puheesta ja ajatuksista se, mitä luulen. Aikani tarkkailtuani, olen melko varma, että kyllä, se on 90-luku, joka siellä kaikuu.

Ensin halutaan puhua Visiosta ja Missiosta. Kerron, että 2010-luvulla ei juurikaan tällaiseen diskurssin käytetä aikaa. Yrityksillä on kyllä syvä merkityksensä ja halu muuttaa asioita, mutta ei niitä juurikaan enää pueta ulkokultaisiksi koetuiksi lauseiksi.

Sitten haluaa keskustella Strategiasta. Kerron että yhä useammat yritykset tähtäävät disruptoimaan jotain toimialaa, palvelua tai tuotantotapaa jne. Varsinkin digitalisaatio on tehnyt mahdolliseksi kompleksit kasvuloikat, joissa strategia olisi todennäköisesti ollut tiellä. Moderni strategia on enneminkin joidenkin asioiden poissulkemista, kuin kertomista mitä teemme. Strategia on olla hereillä, kuunnella asiakasta, seurata markkinaa. Strategia muistuttaakin nykyään enemmän uskomusjärjestelmää kuin ohjekirjaa. Sitten keskustelemme Lean Start Up -tavasta toimia. Uuttahan se on heille.

Seuraavana keskusteluissa on liiketoimintasuunnitelmat: Kuinka tehdään, miten suunnitellaan ja dokumentoidaan. Minun vastaus on MVP ja opiskelijat ovat kysymysmerkkeinä. Palaan edelliseen kohtaan ja kerron muutoksen nopeudesta ja yritän avata maailmaa, jossa uuden tekeminen vanhalla osaamisella (liiketoimintasuunnitelma) johtaa vääjämättä korkeintaan keskinkertaiseen. Siksi on tärkeä lähteä tekemään, oppimaan, mittaamaan, korjaamaan ja huomaamaan, että maailma ja markkina onkin nyt erilainen, kuin silloin kuin kehitystyön aloitimme. Jos olisimme alkaneet tehdä ensin liiketoimintasuunnitelmaa, se olisi nyt vanha.

Tässä kohtaa opiskelijat jo yleensä hieman turhautuvat. ”Mitä me niinku kirjoitetaan tai sanotaan kun opettaja nämä asiat käskenyt selvittää”. Kerron heille, että ottakaa opettaja mukaan, puhutaan näistä asioista. Yritysten sankarijohtajista ja omistajista puhutaan paljonkin, mutta aika vähän puhutaan itse yritysjohtamisesta. Se on kokenut valtavan muutoksen viidessätoista vuodessa. Se on jo ihan eri laji, kuin minun aloittaessani. Tai pyytäkää opettajaa soittamaan minulle, niin kerron, miksi teidän vastaukset on niin kummallisia.

Kehityskeskusteluista en enää edes halua puhua.

Jakoa
Mika Aittamäki
Mika Aittamäki

Mika Aittamäki on myynti- ja palvelukulttuurin kehittämisen evankelista ja Rainmaker SalesHow Oy:n toimitusjohtaja.

Ei kommentteja

Osallistu keskusteluun