Kikyllä kohennetaan kilpailuedellytyksiä, ei kilpailukykyä

Kilpailukykysopimus, tuttavallisemmin kiky, on nyt saavutettu: kello on kymmenen ja kaikki hyvin. Koneet jyrähtävät täysillä käyntiin, digitalisoituminen etenee ja vienti lähtee vetämään. Talous lähtee nousuun. Suomi palaa kasvu-uralle.

Pah!

Tuohon ihmeitä tekevään voimaan ei yrityksen kannata tuudittautua.

Suomen talous pitää jotenkuten pintansa tällä hetkellä kulutuskysynnän ja rakentamisen varassa. Kansantalous ei kohene sillä, että niistämme täällä Suomessa toinen toistemme neniä. Tarvitaan innovaatiota, tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista ja vientiä, strategista markkinointia.

Itse kutsun kiky-sopimusta kilpailuedellytyssopimukseksi. Kikyn avulla yksikään yritys ei ole muuttunut houkuttelevammaksi eikä yhdenkään yrityksen kilpailukyky sellaisenaan ole kohentunut.

Sopimuksella kohennetaan kustannuskilpailuedellytyksiä, ei todellista kilpailukykyä. On yksittäisen yrityksen tehtävä löytää ja luoda kilpailuetunsa.

toinen-mielipide-vierula-3

Kiky ei hyödytä, vaikka yritys kykenee valmistamaan tuotetta x senttiä halvemmalla tai pudottaa palvelun hintaa 1,23 €/h, mikäli niille ei ole kysyntää. Kysyntä perustuu kykyyn tuottaa arvoa asiakkaille.

Voimaan astunut kilpailukykysopimus tarjoaa yrityksille jonkin verran taloudellista liikkumavaraa. Se kannattaa käyttää vaikka toiminnan kehittämiseen. Kysymys kuuluu edelleen: Mikä on yrityksesi tarjoama todellinen kilpailuetu? Entä mitä arvoa se tuottaa asiakkaille?

Jakoa
Markku Vierula
Markku Vierula

Markku Vierula haluaa kehittää yritysten yhteistä osaamista, ei vain yksilöitä. Hän on markkinoinnin, myynnin ja viestinnän integraation asiantuntija vailla vertaa. Vierula on kirjoittanut teoksen Suuri Integraatiokirja, markkinointi, myynti ja viestintä. Kirja on mm. yliopistojen ja korkeakoulujen oppi- ja kurssikirja.

Ei kommentteja

Osallistu keskusteluun