Hyvä strategia on luopumista, ei haalimista

Valtaosalla suomalaisista yrityksistä ei ole strategiaa. Niillä on usein vain kaunis ajatus siitä, että ensi vuonna tehdään hitusen suurempi liikevaihto tai vähän kannattavampi vuosi. Toki ajattelua sekin vaatii, mutta ei se ole mikään strategia. Strategiasta on tullut sellainen oikosulkusana, että se kytkee lähes automaattisesti vastaanottajiltaan virransäästötilan päälle. Mitä jos tekisit toisin.

Strategia on tärkeä työkalu tärkeimpien asioiden toteuttamiseen. Meillä on sisäsyntyinen tarve haalia kaikenlaista tekemistä, vaikka oikeasti meidän pitäisi ennemmin keskittyä ja karsia. Hyvä strategia vaatii siis luopumista.

Strategia kertoo, kuinka haluttuun päämäärään päästään. Strategia pohjaa sodankäynnin terminologiaan, ja voisimme katsoa sitä yhtä hyvin sotasuunnitelmanamme. Kun meillä on kirkas tavoite, voimme purkaa sen eri toiminnoiksi yrityksen eri rintamilla määrittelemällä pakolla voitettavat taistelut ja painopistealueet sekä käytettävissä olevat ja tarvittavat resurssit.

Strategia kuvaa, miten pääsemme tavoitteeseemme. Se kuvaa myös, mistä luovumme ja mitä emme tee, jotta varsinaiset tavoitteet voisivat toteutua.

Hyvä strategia tuottaa yritykselle kilpailuetua eli erilaistavaa asiakasarvoa. Kasvu ja kannattavuus eivät sitä tuota, ne ovat lopputulos asiakasarvosta. Hyvä strategia auttaa mahdollisuuksien valtameressä keskittymään oleelliseen asiakasarvoon ja luopumaan epäoleellisesta. Se on kaikille osallisille ennen kaikkea kirkas toimintasuunnitelma ja nähtävissä numeroina eli johdettavissa arjessa. Asettamasi mittaristo määrittää strategian toteutumismahdollisuudet, sillä sitä, mitä et voi mitata, et voi johtaakaan.

Hyvä strategia → kilpailuetua → erilaistavaa asiakasarvoa

Johtamisen sanotaan olevan kyky saada ihmiset tekemään halukkaasti sellaista, mitä he eivät muuten tekisi. Hyvä strategia sitouttaa ihmiset yhteiseen toimintaan ja mahdollistaa sen johtamisen läpinäkyvästi numeroilla. Viekö toimintamme meidät lähemmäksi vai kauemmaksi tavoitteistamme ja ovatko työmme tulokset näkyviä? Hyvä strategia tekee toiminnasta läpinäkyvää koko organisaatiossa, jolloin kaikki pystyvät seuraamaan edistymistä. Kun kaikki näkevät, missä mennään, jokainen pystyy myös osallistumaan toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Kun valitsemasi ihmiset ovat oman työnsä asiantuntijoita, saat heiltä parhaat näkemykset työnsä tehostamiseksi. Mutta vain silloin, kun kulttuurisi tukee sitä.

Strategian ydin on sen suunta ja tarkoitus. Strategia pitäisi aina pystyä sitomaan suurempaan merkitykseen, jotta se inspiroi ja energisoi ihmiset, jotka sitä ovat toteuttamassa. Voisi sanoa, että pohjimmiltaan inspiroiva merkitys on aina valitsemastamme näkökulmasta palanen parempaa maailmaa. Kun tunnistat alaasi vaikuttavat megatrendit, voit niiden kautta sitoa toimintasi merkitykseksi arkeen. Sinun kannattaa kysyä itseltäsi seuraavat kysymykset: Mitä merkitystä toiminnallani on? Inspiroiko se menemään töihin joka aamu? Entä venymään, kun sen hetki koittaa?

Kun strategiatyö on käynnissä tai strategia on jo olemassa, hyviä arjessa esitettäviä kysymyksiä ovat: Onko meillä strategiaa? Tunnetaanko se? Johdetaanko ja toteutetaanko sitä arjessa? Miten sen toteutumista seurataan?

Kun hyvä strategia tähtää erilaistavaan asiakasarvoon, suositeltavia tukikysymyksiä ovat seuraavat: Tuotammeko nyt erilaistavaa asiakasarvoa? Miten voisimme tuottaa sitä enemmän ja useammin? Jos pystyt tuottamaan erilaistavaa asiakasarvoa ja tekemään sen tehokkaammin kuin kilpailijasi, olet kilpailuedun lähteillä.

Sanotaan, että kulttuuri syö strategian aamupalaksi. Tottahan se on. Maailman hienoimmastakaan strategiasta ei ole apua, jos se jää pölyttymään pöytälaatikkoon tai on jo lähtöasetelmiltaan ja lopputulemiltaan niin korkealentoista fantasiaa, ettei sitä pysty vakavalla naamalla katsomaan – saati toteuttamaan arjessa. Hyvä strategia on tiivistettävissä yhdelle paperille tai, parhaimmassa tapauksessa, visualisoitavissa kuvaksi. Näin kaikilla pysyy tuoreessa muistissa, miksi ja mihin olemme menossa ja mitkä taistelut meidän tulee voittaa tavoitteeseen päästäksemme.

Osoita lopuksi organisaatiolle yhteinen suunta ja ala toimia. Mitä useammin arjen teot tukevat yhteistä suuntaa ja asetettua tarkoitusta, sitä paremmin tavoitteeseen päästään. Tämä lähestymistapa on yksinkertainen. Ja niin on myös hyvä strategia.

Jakoa
Jarkko Kurvinen
Jarkko Kurvinen

Jarkko Kurvinen kannustaa yrityksiä rakentamaan kilpailuetua mielipidejohtajuudella ja tekemään markkinoinnista aidosti palvelua. Jarkon intohimona on nostaa yritysten markkinointi uudelle tasolle. Jarkko on kirjoittanut kollegoidensa kanssa kirjat Blogimarkkinointi (2011), Mielipidejohtaja (2014) ja B2B-markkinoinnin ja -myynnin pelikirja (2016) sekä hänen uusin kirjansa Henkilöbrändi julkaistiin 2017 jouluna.

1Kommentti
  • Oili Sinilehto
    Posted at 22:36h, 26 maaliskuun Vastaa

    Kyllä! Tavoitteisiin pääseminen edellyttää valintoja. On hyvä olla pelisäännöt mistä luovumme ja mitä emme tee, jotta varsinaiset tavoitteet voisivat toteutua.

Osallistu keskusteluun