Älä sovi muottiin

Älä sovi muottiin

Viimeiset vuodet on puhuttu todella paljon ”culture fit” -asioista. Siitä, miten ei palkata osaamista, vaan asennetta. Siitä, miten tulevat työkaverit osallistuvat rekrytointiprosessiin jotta löydetään juuri oikeanlaisia tyyppejä mukaan. Sellaisia, joiden kanssa haluaisi viettää aikaa myös vapaalla. Mutta onko tämä viety jo liian pitkälle organisaatioissa, ja onko siinä edes mitään järkeä?

Kun luovuutta tavoitellaan, mutta rauhaa rekrytoidaan

On suorastaan hulluutta täyttää toimistoa saman henkisillä tyypeillä, jos halutaan aidosti uutta ajattelua. Vastakkainasettelu ja toisten haastaminen synnyttää aina mietittyjä perusteluja, uusia näkökulmia ja parempia lopputuloksia.

Osaltaan tätä samankaltaisten ongelmaa on yritetty rikkoa esimerkiksi ns. hattuleikeillä, joissa ihmiset yrittävät pelien ja leikkien avulla synnyttää uusia näkökulmia ja ajatuksia.

Kannattaako siis oikeasti palkata ympärilleen samalla tavalla ajattelevia henkilöitä jotka ovat lähinnä taputtelemassa selkään ja tuovat muutenkin pöytään vain samanlaista maailmankatsomusta kuin mitä itselläsi on? Oletko aidosti sitä mieltä, että sata täysin samalla tavalla ajattelevaa yksilöä synnyttää enemmän uudenlaista ajattelua kuin sata toisistaan eroavaa, jotka haastavat, vääntävät, kyseenalaistavat ja laittavat toisensa perustelemaan.

Laatikon ulkopuolella, niin kaukana ettei laatikkoa edes näy

Katselin juuri Netflixistä dokumenttia, jossa Tinker Hatfield, Niken yksi suunnittelijoista, kertoi Air Jordan malliston synnystä ja siinä tehdyistä kokeiluista ja riskeistä. On todella vaikea uskoa, että mitään niin ikonista olisi syntynyt jos taloon palkatut suunnittelijat olisivat kuin yhdestä muotista valettuja. Rajojen rikkominen, uudenlaisen ajattelun synnyttäminen ja kenkälaatikon ulkopuolelta ideointi vaatii jotain ihan muuta.

Haluatko palkata ympärillesi ihmisiä Company Rockia varten, vai synnyttääksesi jotain täysin uutta? Löytyykö sinulta uskallusta haastaa omia ajatuksiasi päivittäin? Haluammeko vain päästä helpommalla ja muovata organisaatiomme itsemme näköiseksi?

Missä sinun organisaatiossasi ovat: The crazy ones. The misfits. The rebels. The trouble-makers?